Ihmeen hiljaista taas pidellyt koko blogin puolella! Joka tapauksessa yksi jos toinenkin (?) uusi lukija on liittynyt lukemaan Hepolan Bloggaajia ja se oli tosi kiva huomata. Nyt saatte kuulla mun ja Hilokin touhuamisista.
Ihan yleisesti ottaen mun tallilla käyminen viikossa on vähentynyt huomattavasti. Tässä keväällä on yhtä sun toista että ei aina millään kerkeä käymään ja pakko sitten joustaa jostakin suunnasta. Meidän harkkatauko (salibandyssä) loppui ja nyt treenejä on 2-3 krt viikossa. Tuon puolesta ehtisinkin käymään tallilla paljon enemmän, koska yhdessä vaiheessa mulla oli säbätreenejä about 4krt viikossa + pelit päälle. Nyt on kuitenkin kausi paketissa ja pelejä ei enään ole. Loppukiri koulussakin on alkannu ja kokeita tuntuu tulevan ihan joka lähtöön. Sit mulla on tänä kesänä rippikoulu, joten ripari tapaamisiakin on.. Kaiken tän jälkeen mulla alkoi just mopokoulu ja siihenkin on satsattava ihan satalasissa. Tää ei ehkä kuulosta hirveen paljolta, mut joskus tuntuu et saan mennä nää viikot pää kolmantena jalkana et kerkeen olla joka paikassa.. :-D
Noh kyllä mä tallilla oon ehtinyt käymään kerran tai kaks viikossa. Pari viikkoa takaperin mentiin H:n kanssa puomeja ja siintä kerrasta löytyykin muutama kuva. Koulua ollaan nyt muuten menty ahkerasti ja tuntuukin, että jotain kehitystä ois tapahtunut! Harmittaa kyllä, kun en tunneilla oo Hilon kanssa hetkeen käynyt. Silti on kyllä tosi kiva huomata jos on tapahtunut muutosta parempaan suuntaan.
On sit myös ollut niitä fiiliksiä, kun mikään ei oikeasti meinaa onnistua ja suoraan sanottuna ei ois yhtään intoa hypätä hevosen selkään. Mä uskon, että se on ihan normaalia kaikkien ratsastajien kohdalla? Ja ylipäätänsä kaikkien harrastuksien kohdalla. Onneksi toi on aika harvinainen tunne ja pääosin menen tosi hyvällä motivaatiolla. Hepolassakin mä kerkesin piipahtaa toissa viikon sunnuntaina. Perus sunnuntai, karsinoiden siivousta ja talutustunteja. Kivasti meni päivä jultsun ja muitten tallityttöjen kanssa.
-VENLA
